Hyvä, paha kolesteroli

Tulosta

Kolesteroli on rasva-aine, joka kiertää verisuonissa. Veri puolestaan on vesiliukoista. Rasvahan ei tunnetusti liukene veteen kovinkaan hyvin – tämän tietää jokainen, joka on joskus kaatanut veteen esimerkiksi kasviöljyä. Tästä syystä kolesteroli tarvitsee avukseen kuljetusproteiineja. Näitä kolesterolin kuljettajia on kahdentyyppisiä: LD-lipoproteiineja (LDL) ja HD-lipoproteiineja (HDL). HDL-kolesterolia sanotaan "hyväksi" kolesteroliksi ja LDL-kolesterolia ”pahaksi” kolesteroliksi, koska niillä on elimistössä erilaiset tehtävät. Mikä ero HDL- ja LDL-kolesterolilla sitten on, ja miten tämä tieto auttaa alentamaan kolesterolia? Onko olemassa muitakin aineita ja keinoja, jotka olisi syytä ottaa huomioon?

 

 

LDL-kolesteroli

LDL-kolesterolia sanotaan ”pahaksi” kolesteroliksi. Mitä vähemmän sitä on, sen parempi.

LDL kuljettaa kolesterolia maksasta muualle kehoon. Kun veren LDL-kolesterolitaso on liian korkea, ylimääräistä kolesterolia voi kertyä hitaasti valtimoiden seinämiin niin, että ne muuttuvat ahtaammiksi ja menettävät joustavuuttaan. Ajan mittaan veren virtaus saattaa tyrehtyä kokonaan, jolloin tuloksena on infarkti.  

Muiden riskitekijöiden ohella LDL-kolesterolin määrä kertoo siitä, miten altis olet sairastumaan sydän- ja verisuonitauteihin. Siksi LDL-kolesteroliarvo on hyvä pitää mahdollisimman matalana.

HDL-kolesteroli

HDL-kolesterolia sanotaan ”hyväksi” kolesteroliksi. Se auttaa suojelemaan sydäntäsi.

HDL-kolesteroli toimii ahkeran siivoojan tavoin. Se kerää kolesterolia valtimonseinämistä ja kuljettaa sen takaisin maksaan. Koska HDL-kolesteroli ehkäisee ”pahan” LDL-kolesterolin aiheuttamia haittoja, sen katsotaan suojelevan elimistöä sydän- ja verisuonitaudeilta. ”Hyvä” kolesteroli on siis kallisarvoinen hyvinvoinnin ylläpitäjä.

Kokonaiskolesteroli

Kokonaiskolesterolilla tarkoitetaan veressä olevan kolesterolin, eli pääasiassa LDL- ja HDL-kolesterolin, kokonaismäärää. Yleistä sydän- ja verisuonitauteihin sairastuvuutta arvioitaessa käytetään usein kokonaiskolesteroliarvoa. Nykyään tiedetään kuitenkin, että LDL-kolesteroliarvo on paljon parempi tietolähde sairastuvuusriskiä arvioitaessa.

Triglyseridit

Suurin osa ravinnossa ja elimistössä olevista rasvoista on triglyseridin muodossa. Triglyseridit toimivat tärkeinä energialähteinä ja kuljettavat rasvoja eri puolille elimistöä.
Osa veressä olevista triglyserideistä on peräisin ravintorasvoista, osa muodostuu elimistön muista ravintoaineista, kuten sokereista. Lihavuus, huonossa tasapainossa oleva diabetes, eräät sairaudet ja runsas alkoholinkäyttö voivat olla syynä korkeisiin veren tirglyseridiarvoihin. Kohonneet veren triglyseridiarvot yhdistettynä sokeriaineenvaihdunnan häiriöön lisäävät vaaraa sairastua sepelvaltimotautiin.

Kolesterolin viitearvot

Kehittyneiden maiden aikuisväestöstä noin kahdella kolmesta on korkea kolesteroli. Monet eivät kuitenkaan tiedä omaa kolesteroliarvoaan. Korkea kolesteroli on kasvava ongelma myös kehittyvissä maissa. Ota selvää omasta kolesteroliarvostasi pyytämällä lääkäriltä kolesterolitestiä.

 

Uusimpien kansainvälisten lääketieteellisten ohjearvojen mukaiset kolesterolin viitearvot

Kokonais-
kolesteroli		 Triglyseridit LDL-kolesteroli HDL-kolesteroli
alle 5 mmol/l alle 2 mmol/l alle 3 mmol/l Miehet Naiset
vähintään 1 mmol/l vähintään 1,2 mmol/l


Jos kuulut riskiryhmään eli sinulla on todettu esimerkiksi jokin sydän- ja verisuonitauti tai diabetes, kokonaiskolesterolin ja LDL-kolesterolin tavoitearvot ovat tätäkin alhaisemmat